Aikamme ajeltiin alaspäin tuolta Penisulan suomalaisseuduilta ja päädyttiin muutamaksi yöksi Chicagon seudulle viettämään motellielämää. Mukavaa ja rattoisaa…hiukan kiertelyä ostoskeskuksissa ja sitten taas lepäämään motelliin. Päivät käyvät vähiin täällä ameriikan raiteilla, joten nyt siis lepäiltiin, jotta jaksetaan rypistää loppuun asti 
Ja jos kaikki natsaa kohdalleen, niin Pirkkalan kentälle saavumme Frankfurtista 23.6. 2010 klo 18.15 – paikallista aikaa.
Amerikkalainen käsitys "omakotitalosta" on huomattavasti joustavampi ja monipuolisempi
tällaisia parakkimallisia - pitkiä ja kapeita taloja ja asuntoalueita on tässä maassa tosi paljon
Automme vaihdoimme Cicagossa Fordiin ja nyt kelpaa taas ajella. Ellin mielestä uusi auto on parempi koska se on punainen ja Jounista … koska se on punainen ja …hieman isompi. Matka taittuu, kun Elli lukee ostamaansa Gottmanin parisuhdekirjaa ja tekee haastavia kysymyksiä ajon aikana. Toistaiseksi on pysytty hyvin tiellä mielenkiintoisista keskusteluista huolimatta. Moottoritiet johtivat meidät Michiganin osavaltion kautta ja Detroitin yläpuolelta Kanadaan. USA:n moottoritiet ovat viime aikoina olleet melkoista röykytystä ja vauhtikin (70 mi/h = 115km/h) 4-5 kaistaisella tiellä (samaan suuntaan), on juuri tien epätasaisuuksista johtuen tuntunut liialliselta.
Säät eivät täällä Cicagon seudulla juuri suosineet ja vesi- ja ukkoskuuroja on riittänyt
Kanadan rajalla meille esitettiin liuta mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä virkaintoisten rajaviranomaisten taholta, mutta lopulta 1/2 tunnin supliikki ja seisoskelu eri luukuilla päättyi ja jatkoimme matkaa Kanadan puolelle. Nyt vietämme mukavaa koti-iltaa teltassa London-nimisen kaupungin kupeessa olevalla leirintäalueella. Huomenna poikkeamme katsomaan vesiputousta, joka täältä Kanadan puolelta on näyttävämpi, kuin USA:sta.
...ja lähempää...putouksen alla turistikuljetuspaatti, jossa sadetakeista huolimatta oli kannella märkä kyyti
Elli on tyytyväinen saatuaan täyteen yhden päiväkirjan (240 sivua), jonka osti 7 kk sitten Intiasta. Nyt oli aika ostaa uusi. Päiväkirjaa on kuulma kirjoitettu kahdesta suunnasta. “Etupäästä on kirjoitettu faktaa ja takapäästä fiktioo.”
Pari päivää kulutimme outlet-ostosalueilla. Merkkiliikkeiden myymälät ovat muodostaneet siis eräänlaisia “tehtaanmyymälät”-ostosalueita, joissa sitten useiden neliökilometrien ostosalue on täynnä näitä tuotteitaan edullisesti myyviä liikkeitä (Adidas, Nike, Puma, Calvin Klein, Lewis,…). Ja kun alueelta löytyy vaikkapa 120 eri myymälää, niin … tällaiset paikat ovat oikeita naisten “paratiiseja”. ;-(
...kaikenlaista tekisi mieli mahduttaa matkalaukkuihin 
ellijouni
Sauli ja Tarja sanoi,
15.06.2010 klo 20.43
Onpahan mielenkiintoisen näköistä siellä Ameriikan mantereella. Pitkä kierroksenne lähenee loppuaan. Ensi viikolla kun palaatte, niin lähdemme lomapurjehdukselle. Viime vuonna kun lähdimme oli ensimmäinen kohtemme Uusikaupunki ja teillä oli kaikki näillä sivuilla ja Ellin päiväkirjassa kuvattu vielä edessä, mutta Tervetuloa takaisin kotomaahan monta kokemusta rikkaampana.
ellijouni sanoi,
17.06.2010 klo 16.04
Heips…Teille!
Joo nyt on viimoiset päivät menossa. Matkaa NY:n on enää muutamia kymmeniä maileja. Pysähtyä piti motelliin tällaisen Outlet-alueen äärelle Central Valley’n ja nyt on 200 myymälää koluttavana. Kaikenlaisia kokemuksia on kertynyt, joista tämä autoilu on tietysti nyt tuoreimpana ja hiukan erilaisena matkakokemuksena mielessä.
Me rantaudumme Keski-Suomesta Ukiin suunnilleen heinäkuun alkupäivinä. Jos matkanne kulkee tuolloin meilläpäin, niin otetaan viime vuoden toisinto… Elli kaipaa niin purjeveneen kyytiin 
Olisipa ollut mukava tavata taas Ukissa
Mukavia myötäisiä tuulia toivotellen!
Elli & Jouni
eija niemi sanoi,
17.06.2010 klo 21.15
joo minäkin muistan yhden yön vahdissa sinun kanssasi,ei vain ollut kyse pesukarhusta,mutta hauskaa oli ,tervetuloa pois
ellijouni sanoi,
19.06.2010 klo 2.53
Hei Eija!
Joo, muistan sen otuksen, joka hiippaili ikkunamme takana. Hyvä oli, että olit vahdissa, olen siitä edelleen kiitollinen! Kotiintulo on tosiaan lähellä ja nyt alkaa pieni malttamattomuus vaivata. Onneksi ollaan NY:ssa, sillä kuten aiemminkin olemme sanoneet, tämä on niin erilainen ja omalla tavallaan niin hullu kaupunki, ettei aika tule pitkäksi. Viimeiset ostokset (kosmetiikka on todella halpaa!), ihmisten ihmettely ja tiistai-aamuna lentoon lähtö!!! Todella hyvä!
Terveisin Elli ja Jones