Muutamassa päivässä olemme edenneet melkoisen pitkän matkan: Etelä Dakotan Mitchellistä Wisconcin Green Bay’n. Eli nyt ollaan Michigan järven rannoilla ja pidellään suomalaisia kelejä; lämpöä n. 17 astetta ja vettä sataa. Maisemakin on ajoittain melko suomalainen, jota ovat täydentäneet mm. koivut, joita alkanut näkyä järvimaisemissa. Milwaukeessa kävimme lentokentän Avisilla kysymässä, sopisiko meidän sittenkin jättää auto Chicagon sijaan Bostoniin. Sopisihan se – tosin 2000 dollarin hintaan! Käsittämätöntä. Kaveri tiskilläkin myönsi, että älytön hinta. Siis emme vaihtaneet jättöpaikkaa, vaan jatkoimme matkaa Michigan järven rantaa pohjoisen suuntaan.
matkan varrella on ollut tarjolla tällaistakin kyytiä
Pikkuserkkujahti on ollut meneillään viimeiset viisi päivää. Ellin veli on asiokkaasti selvittänyt, missä tuo sukulainen täällä asuu ja on ollut jo netin välityksellä yhteydessä ko. henkilöön – tai ainakin hänen vaimoonsa. Tänään me saimme pikkuserkulta sähköpostia ja nyt ehkä tapaaminen onnistuu. Hyvin jännittävää!
Positiivinen yllätys on ollut näiden (40e/yö hintaluokan) motellien korkea taso
Jouni kävi täällä Green Bayssa parturissa. Tunnelma oli rento, välillä parturi jutteli niin lennokkaasti kavereittensa kanssa, että näytti kuin olisi unohtanut, mikä oli hänen päätehtävänsä. Sitten taas käsi hiukan heilahteli ja karvat katkeilivat, mutta pääasia tuntui olevan heittää läppää ja tehdä työ siinä sivussa. Vaikka tälle asiakkaalle kokemus oli kyllä ihan hauska ja ”pää”-asiakin tuli kuntoon.
Kivan näköisiä taloja on ihasteltu pitkin matkaa
hiukan erilaisia ja siksi niin kivoja katsella
Kaikenlaisia pieniä huomioita on tässä tullut tehtyä:
- hyvin monissa asuintaloissakin liehuu jatkuvasti Amerikan lippu (eilen näimme talon, mikä oli maalattu sini-valko-punaisin värein eli koko talo oli raidoitettu noilla väreillä ja vieläpä aitakin oli lipun värein maalattu)
- kerrostaloasuminen on kaupungeissa hyvin vähäistä ja olematonta. Kaupunkien ympäristöistä löytyy laajoja pientaloalueita
- kukaan ei kulje kävellen missään, ajettuamme satoja satoja maileja, näimme yhden naisen taluttamassa koiraa tiellä – teki mieli ottaa valokuva
- keskisessä USA:ssa emme tavanneet juuri ollenkaan mustia ihmisiä
- jos ostat ruokakaupasta olutta tai viiniä, sinulta kysytään henkilöpaperit ja joitakin tietoja kirjataan ylös – kävimme myös aikuisten tavaratalossa, siellä kysyttiin henkilöpaperit, mutta mitään ei kirjattu ylös
- Yhdysvalloissa on suhteellisen siistiä ja roskaisuus teiden varsilla tai kaupungeissa ei juuri silmään pistä
- kaikki pizzat sisältävät pääasiassa pepperonia tai ”nautaa” jossakin muussa muodossa tässä lihan syöjien maassa
- lähes kaikissa osavaltioissa hintaan lisätään kassalla verot, joten tuotteen ja ostosten todellinen hinta paljastuu vasta kassalla – mikä välillä ärsyttää
- tippiä pitää muistaa jättää aina esim. hotellisiivoojille ja tarjoilijoille, joiden palkasta merkittävä osa koostuu tipistä ja palkka muutoin olisi todella heikko
Pelikaaneja Michigan järvellä
ellijouni
