“Tie mulle näytä Amarilloon….

15.05.2010 klo 3.33 (USA)

….monen mailin päässä viel oon…tie mulle näytä Amarilloon ja luokse neidon kauneimman…”

Chevy Cobalt - normi pikkuauto

Autoilu kohti Amarilloa alkoi Houstonista ja muutamien satojen mailien jälkeen  vierailimme Fort Worthissa, joka on aivan Dallasin naapurissa. Kaupunki vaikutti hyvin Texasilaiselta, sillä bootsit jalassa kulkevia miehiä ja naisia alkoi näkyä yhä enemmän. Stetson-hattu  miehen päässä oli myös hyvin tavallinen näky. Hiukan hymyilyttävää, mutta aitoa ja tänne kuuluvaa. Ihmiset puhuvat leveän venyttäen “peruna suussa” ja välillä murre on niin “puuroa”, että yksinkertainen asiakin tarvitsee kysyä vähintään kahdesti.

Bootsit eivät taida olla Suomessa enää muodissa(?), mutta täällä näitä on kaupat väärällään ja hyvältä näyttävät

"Oisko tää hyvä?"

Forth Worthista löytyy “aito lännenkylä museokatuineen”,  Stock Yards,  jossa jutustelimme kadulla vastaan kävelleen Wild Bill Hickokin kanssa, ihastelimme Texasin kippurasarvisia sonneja ja taustalla soi tietty country-musiikki, jota ei täällä pääse karkuun eikä kyllä tarvitsekaan, sillä hyvältähän se kuulostaa. Joka radiokanava autoillessakin suoltaa vain country-musiikkia

Upeita sarvipäitä

Poseerausta Wild Billin kanssa...

...Clamity Jane ja ...

Teiden varsilla on näkynyt mm. preeriaa, vehreyttä, pelloilla laiduntavaa karjaa, upeita petolintuja ja aina vain tasaista ja laakeaa maisemaa silmän kantamattomiin. Levähdyspaikkoja on autoiluun sopivasti ja joiltakin löytyy jopa ilmainen langaton nettiverkko! Joillakin levähdyspaikoilla taas varoitellaan kalkkarokäärmeistä oikein kunnon kyltein.

Elli pelkäsi mennä kuvaan tämän poliisin kanssa, jos vaikka hevonen puree.. Poliisi lupasi,että eläin ei taatusti pure, mutta hänestä itsestään ei ole takuuta (huom. Ellin pelokas ote ja katse)

Autoilu on sujunut mukavasti ja suurin ansio siitä lankeaa “Matille” (=navigaattorimme), joka on ohjannut meidät vaivattomasti milloin mihinkin on tehnyt mieli. Koska “Mattimme” puhuu selkeää suomea , niin ei ole tarvinnut empiä ajo-ohjeita

Tämä mamma lauloi ja isäntä soitti kitaraa ja lauloi...Country-musiikki sujui heiltä erittäin hienosti...vaikka mammalla oli happiviikset ja happipullo vieressä - soittivat ja lauloivat kadunkulmassa monta tuntia - elämän asenne kohdallaan!

Tänään olimme siis matkalla Amarilloon, mutta koska eilen ajoimme aikas myöhälle ja jäimme yöksi yöpymään autoon (rekkojen seurassa 24h auki olevan ketjuaseman pihalla)…Niin tänään ajo ei sitten oikein maistunutkaan ja pysähdyimme heti kohta tienvarsi motelliin Childressiin hiukan ennen Amarilloa.  Toisaalta koko viime yön satoi ja ukkosti erittäin kovasti ja nyt päivällä sama peli on jatkunut. Ukkosmyrskyt jylläävät nyt toista vuorokautta ympärillämme ja tiedotusvälineet varoittelevat näillä seuduilla myös tulva- ja tornado vaarasta. No meillä ei ole hätää täällä vankan motelli-kivitalon lämmössä, mutta huomiseksi saisi kyllä ukkosmyrskyt hellittää. Mukava sen sijaan oli lukea uutisista, että Suomessa on menossa hellejakso…VAU…oikein kunnon lämpötiloja!

Tällaisia eri motelli-hotelliketjuja on useita ja pienemmistä kaupungeistakin löytyy yleensä useampi vaihtoehto

….Näytä tie nyt Amarilloon…monen mailin päässä viel oon…suorin tie nyt Amarilloon…